Vaalien jälkipuintia

HYY:n vaalit ovat siis ohi joten HYY:n vaalit ovat siis ohi, joten on jälkianalyysin paikka. Vaalien suurimmat häviäjät olivat ehdottomasti poliittiset ryhmät. Vihreät kärsivät 3 paikan eli n.33 % tappion, Kokoomusopiskelijat menettivät 2 paikkaa, eli tappio oli suhteessa samaa luokkaa kun vihreillä. Suurimpina voittajina olivat, jälleen kerran sitoutumattomat ainejärjestöt eli HYAL. Viimeiset vuodet yliopistolla vallinnut sitoutumattomuus trendi siis näyttää jatkuvan.Mutta, miksi on niin muodikasta olla sitoutumaton ? Ja onko todellisista sitoutumattomuutta oikeasti olemassakaan? Mielestäni on muodikasta olla sitoutumaton, koska silloin voi ottaa rohkeasti sanoa omia poliittisia mielipiteitään, eikä tarvitse pelätä leimautumista vasemmalle tai oikealle. Sitoutumattomuus on eräänlainen suoja, jonka suojista, voidaan sitten huudella kaikenlaisia argumentteja. On huomattavasti helpompaa, olla sitoutumaton. Todellinen sitoutumattomuushan tarkoittaisi todellisuudessa sitä, että ei otettaisi kantaa poliittisiin kysymyksiin. Poliittiseen kysymykseen kantaa ottaminen on aina poliittista.
Ja kyllä sitoutumattomat, ottavat kantaa poliittisiin kysymyksiin.Sitoutumattomuus on hyvä keino saada ääniä. Äänestäessään sitoutumatonta ehdokasta henkilö voi kokea, äänestävänsä yksittäistä henkilöä, eikä hän näin ollen äänestä henkilön edustamaa ryhmää. Mielestäni poliittisissa vaaleissa, ei voisi olla mukana sitoutumattomia ehdokkaita ja ryhmiä, jotka eivät edusta mitään poliittista puoluetta. En koe tämän olevan länsimaisen demokratian mukaista, jos ajatellaan, että Ylioppilaskunnan edustajistoa voitaisiin jolloin tasolla, verrata eduskuntaan. Mitä tapahtuisi jos eduskuntaan voisi päästä sitoutumaton henkilö tai ryhmittymä?Miten ihmiset saataisiin uskaltamaan seistä omien mielipiteidensä ja arvojensa takana ilman pelkoa leimaantumisesta ? Politiikalla on huono maine, sanotaanhan sen olevan "likaista, peliä ja selkään puukottamista ja oman eduntavoittelua" ja viime eduskuntavaalien vaalirahakohu on vain entisestään syönyt politiikan uskottavuutta.Tämä epäluottamus poliittisia puolueita kohtaan sitten heijastuu Ylipistopolitiikassa.Politiikan olisi nyt, ennen kaikkea keskityttävä saamaan ihmisten luottamus takaisin. Tämä on varmasti kaikkien puolueiden agenda 2011 eduskuntavaaleissa.Mikäli tässä epäonnistutaan, nämä samat sitoutumattomia HYY:n vaaleissa äänestäneet saattavat jättää äänestämättä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Helsingissä nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus laskisi ja tästä tappiosta kärsivät varmasti eniten Kokoomus ja Vihreät (kuten siis nytkin).
Mitään viisasten kiveä luottamuksen palauttamiseen ei ole, mutta työt on syytä aloittaa pian, koska aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin on vain reilu vuosi.Toinen kysymys ovat sitten nämä yli 60 %, jotka jättivät äänestämättä HYY:n vaaleissa. Miksi he eivät äänestäneet ? Heikkoa äänestys aktiivisuutta ylioppilaskunnan vaaleissa perustellaan usein ihmisten tietämättömyydellä yliopistopolitiikkaa kohtaan. Totta tämä varmasti onkin, mutta tästä voidaan syyttää vain ja ainoastaan ylioppilaskuntaa itseään. Miksi Ylioppilaskunnat mainostavat omia vaalejaan niin vähän, vain muutama viikko ennen vaaleja ? Vaalien mainostaminen tulisi aloittaa jo edellisenä keväänä, jos haluttaisiin enemmän näkyvyyttä. Vaaleista voitaisiin järjestää infotilaisuuksia jo keväällä ja kannustaa ihmisiä äänestämään. Ennen kaikkea tulisi tehdä selväksi miksi kannattaa äänestää, tässä tarvitaan järeämpiä aseita kuin "pullakahvit". Tottakai resurssit ovat rajatut, mutta eikö korkea äänestys aktiivisuus olisi myös Ylioppilaskunnan etu?.
Silloin näytettäisiin esimerkkiä, siitä mitä jokaisen fiksun ihmisen kannattaa tehdä : Äänestää kaikissa vaaleissa, koska vain äänestämällä voi vaikuttaa.